Borrelioosi (Lyme IgG/IgM) pikatesti veritipasta, 10 kpl

Lymen tauti, borrelioosi, on ikävä, punkkien levittämä bakteeritauti, jonka ensi oireet näkyvät vasta noin viikko punkin pureman jälkeen punoittavana, kutiamattomana ja kivuttomana läikkänä tai renkaana purema-alueen ympärillä. Noin 25-50 % infektoituneista ei saa mitään ihottumaoiretta. Oireina saattaa esiintyä myös kuumeilua, päänsärkyä ja väsymyksen tunnetta. Hoitamattomana oireiksi voi ilmaantua toisen tai molempien kasvonpuoliskojen jähmettyminen, nivelkipuja, voimakkaita päänsärkyjä ja jäykkäniskaisuutta ja jopa sydämen jyskytystä. Kuukausia tai vuosia myöhemmin ilmaantuvat toistuvat nivelten kipu- ja turvotusjaksot. Satunnaisesti voi ilmaantua myös vihlovia kipukohtauksia tai kihelmöintiä käsivarsissa ja jaloissa. Asiallisesta hoidosta huolimattakin 10-20 % sairastuneista kärsii nivelkivuista, muistiongelmista ja väsymyksestä ainakin puoli vuotta.

 Tyypillisesti taudin aiheuttava bakteeri pystyy leviämään elimistöön vasta 36-48 tuntia punkin tarttumisen jälkeen. Pohjois-Amerikassa tautia aiheuttavat Borrelia burgdorferi ja Borrelia mayonii, Euroopassa ja Aasiassa näiden lisäksi myös Borrelia afzelii ja Borrelia garinii. Tauti ei leviä ihmisestä toiseen eikä eläinten tai ravinnon välityksellä. Diagnoosi perustuu oirevalikoimaan, punkinpureman historiaan ja taudille spesifisten vasta-aineiden testaamiseen verestä. Veritestit ovat varhaisvaiheessa usein negatiivisia. Myöskään veritesti punkista ei ole erityisen käyttöökelpoinen.

 Testi perustuu borrelioosia aiheuttavalle bakteerille elimistön puolustusreaktiona syntyvien vasta-aineiden osoitukseen. Immunologinen vaste alkaa näkyä verenkierrossa IgM-tyypin vasta-aineena pari viikkoa bakteeri-infektion tapahtumisesta ja johtaa vähitellen IgG-tyypin vasta-aineen voimakkaaseen lisääntymiseen. Testi analysoi erikseen sekä IgM- että IgG-tyypin borrelia-vasta-aineet.